Mooses ja WhatsApp

“Mul toimii WhatsApp”, tuli viesti esikoisen uudesta älypuhelimesta, johon kolmasluokkalainen oli säästänyt talven kotitöillä. Tekstarit toimivat jo aiemmalla, vähä-älyisemmälläkin puhelimella, mutta kaivatun mobiilidatan myötä ovat nyt kaikki viestin tiet auki taivasta myöten.

Illalla kertasimme yhdessä uskonnon kokeeseen, aiheena Mooses ja kymmenen käskyä. Tarinankerronnan ystävänä arvostan näitä peruskertomuksia, joista sekä yhteiskuntamme että tarinateollisuutemme yhä ammentavat. Kotoinen Sinuhe Egyptiläisemmekin lainaa Moosekselta reippaasti.

Hämmästyin, kun poika osasi kertoa Mooseksen tarinan lähes sanasta sanaan kuten se oli oppikirjaan kirjoitettu. Tuli mieleen Bahrainin opetusministeriön uskonnon opetuksesta vastaava virkamies, jonka tapasin työmatkalla vuosia sitten. Hänen poikansa oli koraanikoulussa opetellut kirjasta jo puolet ulkoa. Siis ulkoa, ja siinähän ei totisesti ole kuvia.

Kymmenen käskyä oli koulukirjassa kieliasultaan hieman päivitetty. Ei tarvinnut selittää, mitä tarkoittaa “Älä tee huorin”, enkä syventynyt “aviorikoksen” yksityiskohtiin. Omaisuudensuojakin on tuotu esiin. Mietimme yhdessä, miten nykymaailmamme perustuu näiden lakien ajatuksille.

Vuonna 2004 teimme töissä yrityksille suunnatun “Tietoturva eLearning”-kurssin, joka palkittiin ITK-päivien eEemeli-palkinnolla. Kirjoitin kurssiin myös Tietoturvan kymmenen käskyä, jotka aluksi saivat varsin visuaalisen laintaulun muodon. Puolankieliseen versioon ne eivät kuitenkaan jostain syystä sopineet. Lienikö taulujen yhdennäköisyydessä rienauksen vaaraa, joten kymmenen käskyä oli maallistettava “Tietoturvan huoneentauluksi”. Ensimmäinen käsky oli muuten “Pidä salasanasi vain omassa tiedossasi” ja sen on esikoisenikin jo vuosia osannut.

Huoneentauluksi muuttuneet kymmenen käskyä Tietoturvasta Tieturin palkitussa verkkokurssissa.

Huoneentauluksi muuttuneet kymmenen käskyä Tietoturvasta Tieturin palkitussa verkkokurssissa v. 2007.

Pojan kaipaama mobiilidata, sen mahdollistamat WhatsApp ja muut sovellukset avaavat jo lapselle suoran pääsyn hyvän ja pahan tiedon puun juurelle. Nyt on myöhäistä laatia kymmentä käskyä tälle tiedon valtatielle. Onneksi koulukin on ottanut mediakasvatuksesta osansa. Taannoisena läksynä oli miettiä oikean nettikäyttäytymisen perusteita. Mooseksella oli käskyilleen tuhti takuumies, netiketistä on vanhemmillakaan harvoin yhtä hyvä käsitys kuin lapsilla.

Koetta varten katsoimme vielä tietokoneella kartasta ilmakuvina Siinain niemimaalla palavan pensaan ja laintaulujen antopaikan nurkille rakennettua luostaria, ja arvioimme Mooseksen retkueen reittiä halki Punaisen meren. Näytin myös “Exodus: Gods and Kings”-elokuvan trailerin. Se näyttää hieman Clash of Clans -peliltä, mutta onnistuu pakkaamaan Egyptin vitsaukset, israelilaisten pakomatkan ja Lähi-idän ongelmat puoleentoista minuuttiin.

Katso tästä "Exodus: Gods and Kings" -elokuvan (2014) traileri

Katso tästä “Exodus: Gods and Kings” -elokuvan (2014) traileri

Vasta leffatraileri paljastikin meille molemmille exoduksen mittakaavan. Oppikirjan piirroksista pojalle oli jäänyt käsitys telttaretkestä, jota faaraon partio hätyyttelee. Havainto oli minullekin mielenkiintoinen kun nyt olen oppikirjatuotannon kanssa tekemisissä. Kuvat ja teksti eivät ole yhdentekeviä! (Vihkiraamatun mukaan israelilaisia oli 600 000 marssikelpoista miestä plus naiset ja lapset sekä “sekalaista joukkoa”).

Laintaulujen säilytyspaikka, Liiton arkki, oli myös Mooseksen ja Jumalan yhteydenpitoväline. Arkki (arkku) on tietenkin Kadonneen aarteen metsästäjät -klassikkoelokuvasta tuttu. Arkin löytymiskohtauksesta ei kuitenkaan ollut YouTubessa klippiä. Elokuvan lopussa petturiarkeologi haluaa natsien närkästykseksi keskustella arkin kautta Jumalan kanssa. Tästä langattomasta viestintäyrityksestähän seuraa yllättävän rajut säteilyvauriot, mutta sitä klippiä en viitsinyt näyttää. Siinä saakin paha palkkansa ihan Mooseksen lain mukaan.

Näin löivät keväisenä päivänä mennyt ja nykyisyys kättä. Nikean kirkolliskokouksen hyväksymättömiin teksteihin pohjautuen muuten huhutaan, että viestintä-app on saanut nimensä siitä, kun Mooses laskeutui Siinailta keskelle Aaronin kultaista vasikointia, ja tämä tiedusteli veljeltään, “What’s up, Moses?”

Advertisements

One comment

  1. Jarkko Meretniemi

    Hyvä teksti! Tuli vähän aiheen sivusta mieleen:

    Uskontojen haaste on tavallaan sama kuin oppimateriaalien: miten ydinviesti puetaan sellaiseen muotoon että se puhuttelee kohderyhmää; että sen kertomaan tarinaan voi samastua; että sen viesti muuttuu ihmisessä lihaksi ja vereksi, kokemukseksi. Vain omakohtaisesti koettu on ihmiselle merkityksellistä. Maailman järvien listasta Baikal voi olla vaikea muistaa mutta jos on nähnyt elokuvan kalastajasta joka yrittää saada toimeentulonsa sen antimista, muistijälki on todennäköisesti suurempi (ellei ole nukahtanut kesken elokuvan; ei erityisen raflaavan kuuloinen stoori). Uskonnon oppimateriaali ei väärällä tavalla voi tunnustaa väriä mutta on tietysti järjetöntä opettaa uskonnollista ajattelua ja traditiota mikäli ei kyetä vitalisoimaan uskontojen ydinviestiä ja osoittamaan, mikä on niiden anti ihmiselle ja mitä tarkoitusta ne palvelevat.

    Uskonnot perustuvat ur-tarinoille, myyteille. Myytti luo identiteetin kokonaiselle kulttuurille. Myytti tarjoaa sidosteisen tarinan johon ihmiset voivat samastua. Se kertoo keitä me olemme ja miksi me olemme, mihin olemme menossa ja mikä on meidän tehtävämme. Myytti on käyttöopas elämään, eräänlainen selfhelp-työkalu. Se on tietylle ajalle ja kulttuuriympäristölle ymmärrettävään muotoon puettu tulkinta totuudesta eli banalisoiden ja sekularisoiden: mitä on olla ihminen, mitä on hyvä elämä, miten tulee elää yhteydessä itseensä, toisiin ihmisiin ja kaikkeen elolliseen, mikä on elämän tarkoitus. Myytti on tulkinta tästä totuudesta. Meidän aikamme tarinat – kirjat, elokuvat, sarjakuvat, pelit jne – vuorostaan tulkitsevat näitä alkutarinoita eli ovat siis tulkintojen tulkintoja.

    Uskonnollisuudessa ja hengellisyydessä ja niitä käsittelevässä opetuksessa tärkeää on yhtäältä opettaa seuraaville sukupolville näitä keskeisiä ur-tarinoita mutta samalla kyetä tarjoamaan modernia mielikuvitusta ja älyä kiihottavia tulkintoja pelkäämättä että ne tallovat perinteisten tulkintojen varpaille. Luova uskonnollinen ajattelu jähmettyy ja kuolee mikäli hairahdutaan palvomaan opinkappaleita totuutena. Myytti on metafora totuudesta, ei itse totuus (kuoppa johon fundamentalistit astuvat; ei ymmärretä että salaisuus on verhon takana, ei itse verho). Olisi hienoa jos uskonnon oppimateriaali kykenisi elävöittämään myyttien pakkaaman totuuden ja tekemään siitä elämyksellistä ja siten omakohtaista.

    Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s